Jari ja Sari teettivät putkiremontin – viime hetkellä

Kirjoitus on julkaistu alunperin Sompiossa 21.12.2016

Kun Jari Määttä ja Sari Syrjä ryhtyivät tekemään vuonna 1972 rakennettuun omakotitaloon saunaremonttia, löytyi yllätys. Ruostuneen putken löytyminen saunatiloissa johti täydelliseen omakotitalon putkiremonttiin.

”Kun purimme lämmityspatteria pois saunasta, ilmeni että putkessa oli ruostetta. Sitä kun rapsuteltiin, niin kävi selväksi, että se putki on ihan laho. Veden tulvimisen uhka muualle asuntoon oli heti päällä. Soitin välittömästi asentajalle. Perjantaina neljän aikaan soitin ja puolelta oli asentaja jo paikan päällä. Samalla ratkesi aika pitkälle urakoitsija remonttiin. Palvelu on pelannut, ei ole valittamista”, Jari Määttä toteaa huojentuneena.

Jari ja Sari pääsivät täten säikähdyksellä. Kyseinen putki lattian rajassa ”veteli ihan viimeisiään”, löytöä ei olisi tapahtunut ilman saunaremonttiin ryhtymistä.

”Kannattaa todella harkita tosissaan remonttiin ryhtymistä, joilla on vanha talo. Ei tässä oikein ollut vaihtoehtoakaan täysimittaiselle remontille”, Jari Määttä toteaa.

Kohteessa urakoivan LVI-Iivarin Markus Lammi kertoo, että 70-luvun taloja on Sodankylässä paljon. Taloissa on sama tilanne, putket rapistuvat. Pahimmassa vaarassa ovat lattian alla kulkevat putket ja kylpyhuoneeseen lattian läpi nousevat putket.

”Jos putkiston ikä on jo 40 vuotta, se alkaa olla vaihdon rajalla. Kylä on täynnä 60-80-luvuilla rakennettuja taloja, joissa remontti on käsillä. Kannattaisi miettiä, että pitäisikö remontoida ensimmäisenä niitä asioita kodissa, jotka eivät ole näkösällä? Helposti remontoidaan keittiötä ja pintoja, mutta rakenteissa menevät putkistot tai kattoasiat saattavat jäädä liian vähälle huomiolle. Putken hajoaminen tai katon vuotaminen voi aiheuttaa massiivisia remontteja”, Markus Lammi kertoo.

Sari Syrjä kertoo, että he ovat asuneet remontin ajan koko ajan kotona. Päivät on kuljettu normaalisti töissä. Työmiehet ovat tulleet ja menneet, ilman mitään ongelmia. Ajatus mahdollisen putkivahingon aiheuttamasta vaivasta ja remontista puistattaa jälkikäteen.

”Silloin olisimme joutuneet piikkaamaan ja avaamaan kaikki pinnat, kantamaan tavarat pois ja kuivaamaan tiloja. Se se vasta kauhia homma olis ollu”, Sari Syrjä nauraa.

Jari Määttä toteaa, että vakuutusyhtiön kilpailutuksen yhteydessä vakuutusyhtiön edustaja oli jo aiemmin suositellut tekemään talossa putkiremontin. Remontin jälkeen vakuutusmaksut pienenevät Määtän ja Syrjän taloudessa.

Pintavetona kaikki putket

”Talo on iso, käytännössä tämä rakennus vastaa kahta uutta pienempää omakotitaloa. Tässä kohteessa remontti kestää kaksi viikkoa. Normaalisti putket vedetään omakotitaloon viikossa”, Markus Lammi kertoo.

Syrjän ja Määtän puu- ja sähkölämmitteiseen taloon putkea vedetään monta sataa metriä. Kaikki lämmitys- ja käyttövesiputket ovat komposiittiputkia, pinta-asennuksena. Lämmitysputket pattereille kiertävät koko talon, samalla on vaihdettu myös lämmönsäätöjärjestelmä. Automaattinen järjestelmä säätää talon lämpötilan ulkolämpötilan mukaan automaattisesti.

Asentaja Oscar Lönnqvist kiinnittää puristuskoneella liittimiä paikoilleen. Komposiittiputkien liitännöissä käytettävät liittimet ovat puristusliittimiä, joissa on o-rengas. Putket on vedetty katon rajaan.

Lammi kertoo, että pinta-asenteiset komposiittiputket asennetaan käytännössä joka kerta vanhemmassa remonttikohteessa. Materiaalilla on selkeitä etuja.

”Materiaali koostuu muovi-, alumiini- ja muovikerroksesta. Materiaali on helppo työstettävä, tulitöitä ei tarvitse tehdä kohteessa eivätkä putket hikoile kupariputkien tavoin”, Lammi kertoo esitellessään putkentaivutustyökalua.

Jari Määttä linjasi, että enää ei yhtään putkea asenneta talossa piiloon.

”Tässä talossa on tullut aika paljon läpivientejä, mutta mitään muita yllätyksiä ei ole tullut rakenteista. Putket vedettiin pintaan, se on hyvä niin”, Jari Määttä toteaa.

Markus Lammin mukaan putkiremontissa alku on aina pahin, kun seiniin joudutaan tekemään läpivientejä.

”Se on putkiremontin sotkuisin vaihe. Jäljet tietenkin siivotaan sitä mukaa, kun työ etenee.”

Kotitalousvähennys on remontoijan etu

Määttä ja Syrjä saavat teetetystä työstä kotitalousvähennyksen. Euroissa säästö on useampia tuhansia euroja. Markus Lammi toivoo, että urakoitsijankin näkökulmasta olisi toivottavaa, että mahdollisuus kotitalousvähennykseen säilyy.

”Siinä asiakas säästää, ja vähennys helpottaa lopullisen ostopäätöksen tekemistäkin. Toivon kyllä, että kotitalousvähennys pysyy jatkossakin.”

Jari ja Sari sopivat korjausurakasta kiinteän summan urakoitsijan kanssa. Kustannukset olivat etukäteen tiedossa. Joitakin pieniä muutoksia tehtiin matkan varrella alkuperäiseen sopimukseen nähden

”Haluttiin vähän parempaa suihkua kylpyhuoneeseen, ei mitään isompaa. Kerralla uusittiin nyt tarpeeksi”, Jari Määttä sanoo.

Asentajat laittavat viimeisiä liitoksia ja remontin on tarkoitus valmistua tänään. Mitä sitten seuraavaksi?

”No jos tänään saataisiin kunnolla saunoa”, Määttä nauraa iloisesti.


JUHA VESTERINEN
SOMPIO


Tehdyt remontit:

Remonttia olivat tekemässä:

joni oscar